Piilevät kansanterveysongelmat vaikuttavat lukukriisiin
Monet oppilaat kamppailevat lukemisen kanssa koulussa. Yksi usein sivuutettu syy on binokulaarisen näön häiriö. Se on sääli, sillä nykyaikaisella silmäkoordinaatioharjoittelulla on niin hyvä vaikutus lukutaitoon. Riksdagin jäsenet Fredrik Malm (L) ja Niels Paarup-Petersen © järjestivät 14. marraskuuta riksdagin seminaarin , jossa tutkijat ja opettajat kokoontuivat keskustelemaan siitä, miten binokulaarisen näön harjoittelu voi auttaa lapsia, joilla on lukemisen vaikeuksia koulussa.
Visuaalinen tarkkaavaisuus on ratkaisevaa lukutaidolle, koska on pystyttävä keskittymään tekstiin ja suodattamaan pois muu visuaalinen ärsyke, kertoi Rune Brautaset, optometristi ja professori Karoliinisesta instituutista.
Oppilailla, joilla on vaikeuksia lukemisessa, on usein ongelmia visuaalisen tarkkaavaisuuden kanssa. Tämä voi johtua monista asioista, kuten binokulaarisen näön häiriöstä, dysleksiasta tai adhd:stä.
– Heillä voi olla vaikeuksia pitää tarkkaavaisuus tietyissä sanoissa ja kirjaimissa, seurata tekstiä riviltä toiselle ja siirtää katsetta tehokkaasti sanojen ja lauseiden välillä. Tämä vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä ja käsittelyä, sanoi Rune Brautaset ja jatkoi:
– Binokulaarisen näön harjoittelulla kaikki voivat kehittää visuaalista tarkkaavaisuuttaan ja siten parantaa lukutaitoaan.
Mutta mitä binokulaarisen näön häiriö oikeastaan on?
– Kun on binokulaarisen näön häiriö, silmät eivät pysty asettumaan oikein niin, että molemmat katsovat samaa kohdetta. Tämä johtuu yleensä siitä, mitä kutsumme latentiksi tai piileväksi karsastukseksi. Se tarkoittaa, että aivojen täytyy ponnistella pitääkseen silmät yhdessä ja suunnatessaan ne samaan suuntaan, sanoi Rune Brautaset.
Monilla on piilevä karsastus ilman, että se aiheuttaa ongelmia, mutta joillakin ilmenee oireita lukiessa tai katsottaessa lähelle. He voivat nähdä kaksoiskuvia, väsyä tai saada päänsärkyä.
Positiivista on, että binokulaarisen näön häiriöitä voi harjoitella pois. Aiemmin se on tehty esimerkiksi keskittymällä kynään, jota liikutetaan edestakaisin silmien edessä.
– Ongelma on, että sitä on vaikea tehdä pitkään, koska se on niin tylsää. Imvi on ottanut tämän harjoittelun ja tehnyt siitä paljon hauskempaa. Tarvitsee vain katsoa elokuvaa VR-laseilla samalla, kun visuaalista tarkkaavaisuutta stimuloidaan ja harjoitetaan, sanoi Rune Brautaset.
Harjoittelusta on eniten hyötyä niille, joilla on binokulaarisen näön häiriö, dysleksia tai adhd, mutta kaikki voivat harjoitella binokulaarista näköään ja parantaa lukutaitoaan.
Kasvava ongelma
Tiedämme aiemmin, että noin 10 prosentilla väestöstä on binokulaarisen näön häiriö, mutta luku kasvaa, kertoi Therese Westerlund, optikko ja optometristi, joka tutkii yhteistyössä Linköpingin yliopistollisen sairaalan kanssa. Äskettäin tehty tutkimus osoittaa 30 prosenttia lapsista ja nuorista.
– Se johtuu siitä, että vietämme niin paljon aikaa näyttöjen ääressä ja katsomme lähelle. Silmämme eivät ole siihen sopeutuneet, ne on sopeutettu näkemään hyvin kauas. Silmien rasittaminen ja lähelle katsominen väsyttää näköjärjestelmää. Monet huomaavat sen päänsärkynä, hän sanoi ja näytti kuvan pojastaan, joka peittää toisen silmänsä.
– Näin hän on istunut koko kouluaikansa välttääkseen kaksoiskuvien näkemisen lukiessaan. Ennen kuin saimme VR-lasit, minun piti todella patistaa häntä harjoittelemaan binokulaarista näköä. Mutta kun hän saa katsoa elokuvaa VR-laseilla, se ei ole ongelma, sanoi Therese Westerlund ja jatkoi:
– Kaikki, jotka ovat harjoitelleet Imvin kanssa, ovat saaneet paremman lukutaidon, heidän on helpompi pysyä mukana tunneilla ja tehdä läksyt.
Kestävät tulokset
Saadakseen pysyviä tuloksia lukutaidossa, keskittymisessä ja lukunopeudessa, harjoittelua tulisi tehdä vähintään 15 minuuttia neljä päivää viikossa vähintään kaksitoista viikkoa. Ennen harjoittelun aloittamista tehdään digitaalinen binokulaarisen näön testi ja mitataan lukunopeus sovelluksessa.
– Harjoittelu toimii siten, että näyttö on jaettu kahteen kuvaan, mutta aivot sulauttavat näkökokemukset yhdeksi kuvaksi. Oppilaat katsovat SVT Playta, UR:ää, Youtubea tai Binogia, ja binokulaarista näköä harjoitetaan siten, että kuvat liikkuvat jatkuvasti hieman sivusuunnassa, kertoi Peter Carlsson, Imvi Labsin toimitusjohtaja ja perustaja.
Moa Ahrnbom on opettaja ja on itse kamppaillut binokulaarisen näön häiriön kanssa koko elämänsä.
– Tyttäreni Iris on 10-vuotias ja hänellä on dysleksia. Olemme molemmat harjoitelleet Imvin kanssa 24 viikkoa ja olemme molemmat lisänneet lukunopeuttamme yli 50 prosenttia. Meillä on helpompi keskittyä, emmekä eksy tekstissä samalla tavalla, hän kertoi.
Johanna Lindgren Chin on erityisopettaja. Hänen tyttärensä Viola on myös kamppaillut lukemisen kanssa.
– Kokeilimme kaikkea ja hän todella vihasi lukemista. Mutta harjoittelun jälkeen hän on parantanut lukunopeuttaan 113 prosenttia. Nyt hän rakastaa yhtäkkiä lukemista. Imvin kanssa on todellakin ennen ja jälkeen -tilanne. Se on ollut ratkaisevaa hänen itsetunnolleen, sanoi Johanna Lindgren Chin.
Sekä hän että Moa Ahrnbom ovat harjoitelleet oppilaita sekä koulussa että kotona.
– Jälkeenpäin lapset itse sanovat lukevansa paljon nopeammin ja ymmärtävänsä tekstiä paremmin, sanoo Johanna Lindgren Chin,
– Koulussa tunnistamme lukemisen vaikeudet hyvin varhain, usein jo ensimmäisellä luokalla. Mutta ei aina ole helppoa tietää, mistä se johtuu. Kirjoitus- ja lukutesti tehdään vasta kolmannella luokalla. Silloin oppilaat ovat jo jääneet jälkeen koulussa, koska lukeminen on niin tärkeää kaikissa aineissa. Jos tekisimme seulonnan ja harjoittelisimme heitä jo esikouluikäisinä, heillä olisi samat edellytykset kuin kaikilla muilla, sanoi Moa Ahrnbom.
Yhä useammat koulut valitsevat Imvin harjoittelun
Tänä syksynä kolmannen luokan koko luokka Hästens Friskolassa Farstassa harjoittelee. Jo kuuden viikon jälkeen he ovat keskimäärin parantaneet lukunopeuttaan 73 prosenttia. Yksi oppilaista, jolla tunnistettiin binokulaarisen näön häiriö, on täysin oireeton. Kahdeksan oppilasta paransi lukemistaan yli 80 prosenttia, joista viisi yli 100 prosenttia ja kaksi 250 prosenttia, kertoi Peter Carlsson.
Hän ja muut seminaarin osallistujat ehdottavat, että tietoa binokulaarisen näön häiriöistä tulisi korostaa opettajakoulutuksessa. Lisäksi kaikkien lasten tulisi testata binokulaarisen näön häiriöt 4, 6 ja 10 vuoden iässä.
– Nykyään vanhemmat voivat hankkia VR-lasit yksityisesti, mutta jotta kaikilla lapsilla olisi tasavertaiset edellytykset oppia lukemaan ja pysyä opetuksessa mukana, harjoittelun tulisi tapahtua koulussa, sanoi Peter Carlsson.
He ehdottavat myös laajempaa tutkimusta, jossa olisi 1000 oppilasta ja jossa seuranta kattaisi lukutaidon kehityksen, tarkkaavaisuuden, opiskelutulokset, poissaolot ja optiset mittaukset.
