Lukeminen alkaa hyvin, mutta pian se muuttuu raskaaksi. Lapsesi eksyy tekstin sekaan, hieroo silmiään tai sanoo, että sanat sumenevat. Yritätte uudelleen, mutta lukutunti päättyy turhautumiseen. Mikä tekee lukemisesta niin raskaampaa?
Samsynongelmat voivat olla yksi useammasta syystä, joiden vuoksi lukeminen tuntuu raskaalta. Kun silmien yhteistyö on vaikeaa lähietäisyydellä, lapsi voi saada väsyviä silmiä, päänsärkyä tai sumeaa tekstiä. Vaivat voivat esiintyä, vaikka lapsi näkee terävästi näkötaululla.
Jotta ymmärtäisimme lapsen vaikeudet, meidän on kysyttävä sekä miten lapsi lukee että miltä lukeminen tuntuu. Onko sanojen tunnistaminen ja sisällön ymmärtäminen vaikeaa? Vai kuvaileeko lapsi, että teksti sulautuu yhteen ja silmät väsyvät?
Molempiin on suhtauduttava vakavasti. Tässä käymme läpi, miten säädönsynkkyys voi vaikuttaa lukutilanteeseen, mitä vaivoja voit huomata ja miten voit auttaa lasta eteenpäin.
Mitä säädönsynkkyys on ja miksi se vaikuttaa lukemiseen?
Säädönsynkkyys tarkoittaa silmien yhteistyötä. Kun lapsi katsoo kirjaa, molempien silmien on kohdistuttava samaan pisteeseen. Samalla silmien on asetettava tarkennus tekstin etäisyydelle, mikä on kykyä kutsutaan akkommodaatioksi.
Lukemisen aikana toimii yhdessä useita näkötoimintoja. Näköarvioinnin onkin ehkä arvioitava enemmän kuin se, kuinka pieniä kirjaimia lapsi pystyy erottamaan. AOA, amerikkalainen optikoiden liitto, kuvailee sekä silmien yhteistyötä että tarkennuskykyä tärkeiksi tutkittaviksi asioiksi oppimiseen liittyvissä näkövaivoissa.
Yksi säädönsynkkyyden tyyppi on konvergenssipitoisuus. Se tarkoittaa, että silmien on vaikea kohdistua riittävästi sisäänpäin lähietäisyydellä, esimerkiksi kun lapsi lukee. Konvergenssipitoisuus on siis erityinen tila laajemmalla säädönsynkkyyden alueella.
Miten säädönsynkkyyden ongelmat voivat näkyä, kun lapsi lukee?
Konvergenssipitoisuuden yhteydessä lapsi voi kokea:
-
Väsyviä tai särkyviä silmiä.
-
Päänsärkyä lähietäisyydellä työskenneltäessä.
-
Sumeaa tekstiä tai kaksoiskuvaa.
-
Sanojen näyttävän liikkuvan.
-
Vaikeuksia säilyttää paikkansa tekstissä tai keskittyä lukemiseen.
Jotkut lapset hierovat silmiään, siristäävät tai sulkevat toisen silmänsä. Oireet eivät yksinään kerro syytä, mutta ne on tärkeää kuvata tutkimuksessa.
Kokeile aloittaa keskustelu avoimella kysymyksellä: ”Miltä tuntuu, kun luet hetken?” Anna lapsen kuvailla kokemusta omilla sanoillaan. Se voi antaa paremman pohjan kuin kysyä pelkästään, sujuiko lukeminen tai kuinka monta sivua lapsi ehti lukea.
Lapsi läpäisi näkötestin – voiko näköä silti tarvita tutkimusta?
Kyllä. Hyvä näkötarkkuus ei sulje pois säädönsynkkyyden ongelmia. Näkötaululla tehtävä tarkastus ei itsessään näytä, miten silmät toimivat yhdessä lukemisen aikana.
Se ei tarkoita, että kaikki näköarviot jättäisivät säädönsynkkyyden ongelmat huomaamatta. Ero on siinä, mitä todellisuudessa tutkitaan. Laajempi tutkimus voi myös arvioida silmien yhteistyötä ja kykyä säätää tarkennusta.
Jos lapsella on toistuvia vaivoja, voit kertoa:
-
Mitä lapsi kokee lukemisen aikana.
-
Tulevatko vaivat heti vai hetken kuluttua.
-
Tapahtuuko samaa muiden lähietäisyydellä tehtävien tehtävien yhteydessä.
-
Mitä aiemmissa näköarvioinneissa on tutkittu, jos tiedät sen.
Kysy sitten, onko säädönsynkkyyttä ja tarkennuskykyä tarpeen arvioida. Jos olette epävarmoja, mihin kääntyä, kouluterveydenhuolto tai 1177 voivat auttaa teitä eteenpäin.
Kaikki lukivaikeudet eivät johdu säädönsynkkyydestä
Lukeminen tarkoittaa myös kirjainten yhdistämistä kielellisiin ääniin, sanojen tunnistamista ja sisällön ymmärtämistä. Siksi lapsen lukutaitoa on huomioitava myös näköä arvioitaessa.
Lapsi, jolla on vaikeuksia yhdistää sanoja tai taivottaa, voi tarvita toisenlaista tukea kuin lapsi, joka kuvailee ensisijaisesti näkövaivoja. Vaikeudet voivat myös esiintyä samanaikaisesti.
Dysleksia liittyy siihen, miten aivot käsittelevät kielellisiä ääniä ja kirjoitettua tekstiä. Se ei ole sama asia kuin säädönsynkkyyden ongelmat, eikä näköarvio korvaa lukutaidon ja kirjoitustaidon arviointia. Jos lapsen lukemisen kehityksestä on huolta, opettajat ja kouluterveydenhuolto ovat tärkeitä yhteystietoja.
Lapsi voi tarvita sekä lukutukea että apua näkövaivoihin. Toisen tutkiminen ei tarkoita, että toisen pitäisi odottaa.
Voiko säädönsynkkyysharjoitus auttaa lapsia, jotka kokevat lukemisen raskaaksi?
Kyllä, säädönsynkkyysharjoitus voi auttaa, jos silmien yhteistyön ongelmat vaikuttavat siihen, että lukeminen tuntuu raskaalta. Tavoitteena on parantaa säädönsynkkyyttä ja vähentää näköön liittyvää kuormitusta lähietäisyydellä työskenneltäessä. Se voi antaa paremmat edellytykset miellyttävälle lukutunnille, samalla kun lapsi saa edelleen tarvitsemaansa lukutukea.
Näin lapsi harjoittelee Imvin kanssa
Imvin avulla lapsi harjoittelee kotona sovelluksella ja VR-laseilla katsoessaan videosisältöä. Sovellus näyttää kummallekin silmälle hieman erilaisia kuvia ja muuttaa niiden paikkaa. Se vaatii silmien yhteistyötä kuvien pitämiseksi yhtenäisenä näkökokemuksena.
Harjoitus on suunniteltu silmien koordinaation kehittämiseen. Lapsen, jonka lukemista häiritsevät säädönsynkkyyden ongelmat, tavoitteena on, että lähietäisyydellä työskentely tuntuu vähemmän raskaalta. Tulokset vaihtelevat yksilöittäin.
Helppo tapa saada harjoittelu osaksi arkea
Vanhempana haluat voida tehdä jotain konkreettista auttaaksesi. Imvin ohjelma koostuu 15 minuutin harjoittelusta vähintään neljä kertaa viikossa 12 viikon ajan. Lapsi katsoo harjoittelun aikana sovelluksen sisältöä, ja seuraatte kehitystä testeillä ohjelman aikana.
Näin harjoittelu voidaan suunnitella toistuvaksi rutiiniksi kotiin. Saat myös ohjeita ja tukea aloittamiseen.
Kokeile tulosvakuutuksella
Vähentääksemme taloudellista riskiä tarjoamme 12 viikon tulosvakuutuksen. Jos lapsi suorittaa ohjelman loppuun ja kaikki testit ohjeiden mukaisesti, täyttää vakuutuksen ehdot eivätkä hänen lukunopeutensa parane, harjoitusohjelman hinta hyvitetään. VR-lasit, joiden hinta on 500 euroa, eivät kuulu vakuutukseen.
Lue Imvin tulosvakuutuksen ehdot.
Seuraa harjoitusohjeita ja pidä taukoa, jos lapsi huimaa tai saa epämukavuutta. Esimerkiksi näkyvän karsastuksen, prismalaseista johtuvien vaivojen, amblyopian tai aiemman lappaleikkauksen vuoksi sinun on keskusteltava meidän tai lapsen optikon tai ortoptistin kanssa ennen aloittamista.
Näin voit ottaa seuraavan askeleen
Sinun ei tarvitse itse päättää, mistä lukivaikeudet johtuvat. Hyvä ensimmäinen askel on kerätä konkreettisia esimerkkejä ja viedä ne oikealle henkilölle.
Puhu lapsen kanssa. Kysy, mikä tuntuu vaikealta ja muuttuuko jotain hetken lukemisen jälkeen. Kirjoita mielellään ylös lapsen omat sanat.
Puhu opettajan kanssa. Pyydä kuvausta siitä, miten lukeminen sujuu koulussa. Onko sanojen koodaaminen, lukusujuvuus, ymmärrys vai kestävyys vaikeinta?
Vie toistuvat näkövaivat eteenpäin. Kuvaile vaivat lapsen näköä tutkivalle ja kysy, mitä näkötoimintoja on arvioitava.
Seuraa tukea. Sovi koulun kanssa, mitä mukautuksia lapsi tarvitsee ja milloin arvioitte niiden toimivuutta. 1177:n mukaan lapsen ei tarvitse saada virallista diagnoosia saadakseen tukea koulussa.
Tavoitteena on ymmärtää, mikä tekee lukemisesta vaikeaa juuri sinun lapsellesi, ja tarjota tukea, joka sopii hänen tarpeisiinsa.
Yleisiä kysymyksiä lukivaikeuksista ja säädönsynkkyydestä
Tarkoittaako hidas lukeminen, että lapsella on säädönsynkkyyden ongelmia?
Ei. Hitaalla lukemisella ei riitä syyn määrittämiseen. Kuvaile apua hakiessasi sekä lukemisen etenemistä että mahdolliset näkövaivat.
Tarvitseeko lapsen valita lukutuen ja apua näkövaivoihin?
Ei. Koulu voi työskennellä lapsen lukemisen kehittämisen parissa samalla kun näkövaivoja tutkitaan. Toimenpiteillä on eri tavoitteita, ja niitä voidaan tarvita rinnakkain.
Voiko verkossa tehtävä säädönsynkkyystesti antaa diagnoosin?
Ei. Itsearviointitesti kerää tietoa koetuista oireista. Se ei mittaa silmien yhteistyötä eikä korvaa ammattitutkimusta.
Haluatko huomata oireita, jotka voivat liittyä säädönsynkkyyteen?
Imvin maksuton säädönsynkkyystesti perustuu kysymyksiin koetuista vaivoista. Se voi olla lähtöpiste oireiden huomaamiseen ja keskusteluun siitä, miltä lukeminen tuntuu.
Testi antaa viitteen, ei diagnoosia. Toistuvia näkövaivoja on arvioitava ammattilaisen toimesta riippumatta testin tuloksesta.