Monilla lukemisen vaikeuksista kärsivillä oppilailla ei oikeastaan ole näön heikkoutta – he läpäisevät koulun näöntestit ongelmitta. Silti he kamppailevat katseen kohdistamisen kanssa, hyppäävät sanojen yli tai menettävät keskittymisen. Miksi?
Tutkimukset osoittavat, että jopa 80 % lapsista, joilla on lukemisen vaikeuksia, kärsii hienovaraisista puutteista silmien yhteistyössä – niin kutsutuista prekliinisistä binokulaarisen näön häiriöistä. Ne eivät näy tavallisissa näöntesteissä, mutta vaikuttavat siihen, kuinka helposti pystymme pitämään fokuksen ja tulkitsemaan tekstiä visuaalisesti.
Mutta kyse ei ole pelkästään näöstä – vaan myös aivoista.
👁️ Mullistavassa tutkimuksessa Gävlen korkeakoulun ja Karoliinisen instituutin tutkijat käyttivät aivojen hapensaannin mittaamiseen tarkoitettua menetelmää (fNIRS). He osoittivat, että kun silmät pakotetaan tekemään yhteistyötä vaikeissa olosuhteissa – kuten kun konvergenssi ja tarkennus ovat ristiriidassa – otsalohko aktivoituu voimakkaasti. Tämä aivojen osa ohjaa sekä tarkkaavaisuutta että työmuistia.
🧠 Eikä siinä vielä kaikki: kun tehtävä yhdistettiin lisäksi kognitiiviseen haasteeseen (ajattele: lukemisen ymmärtäminen koulussa), kuormitus kasvoi entisestään. Aivojen täytyy siis tehdä kaksinkertaista työtä – sekä ohjata silmiä oikein että käsitellä sisältöä samaan aikaan.
Tämä antaa tärkeän avaimen siihen, miksi jotkut oppilaat väsyvät lukemiseen – vaikka he osaavat lukea.
📈 Imvis VR -harjoittelu perustuu todistettuun binokulaarisen näön häiriö -harjoitteluun, mutta on modernisoitu sopimaan koulumaailman oppilaille. Karoliinisen instituutin tutkimukset osoittavat, että se parantaa sekä silmäkoordinaatiota että lukunopeutta – mikä puolestaan voi vähentää aivojen turhaa kuormitusta.
Lue koko tutkimus alta tai klikkaamalla tästä